Erikoisalojen sanastoja

Suomen kieltä on kerätty sanastoihin aina Agricolan ajoista saakka. Työ ei kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, sillä tiede, talous, teknologia ja tietenkin myös erilaiset harrastukset tuottavat jatkuvasti uusia sanoja.

Suomessa on useita järjestöjä ja myös virallisia laitoksia jotka keräävät yhteen eri alojen sanastoja ja yhtenäistävät suosituksia. Kuitenkin varsinkin kaikkein uusimman sanaston osalta myös yksityisten henkilöiden osuus sanastotyössä on merkittävä.

Sanastokeskus TSK ry

Sanastokeskus TSK ry, aiemmin nimellä Tekniikan Sanastokeskus ry on riippumaton asiantuntijaelin. Se tarjoaa eri käyttäjäryhmille asiantuntemusta muun muassa käsitteiden määrittelyssä ja ontologiassa.

TSK pitää yllä TEPA-termipankkia, joka on kokoelma erikoisalojen sanastoa ja sanakirjoja. TEPA tietokanta sisältää yli 365000 termitietuetta useilla kielillä.

Sanastoja löytyy laaja-alaisesti eri aiheista kuten verotuksesta, rakennetusta ympäristösä ja sote-palveluista. TSK:n pankki- ja rahoitusalan sanastohanke  julkaisee alan sanastoaineistoa yleiseen käyttöön.

SFS Suomen Standardisoimisliitto

Suomen Standardisoimisliitto ry on keskujärjestö joka ylläpitää Suomen virallisia standardeja. Jäseninä ovat valtion lisäksi useat elinkeinoelämän järjestöt.

SFS julkaisee alakohtaisia standardisoituja sanastoja kuten vaikkapa Kansallinen hitsaussanasto SFS 3052. Useat tuotteet ovat maksullisia ja vain rekisteröityjen asiakkaiden käytettävissä.

Aineisto onkin suunnattu ennen kaikkea ”tosikäyttäjille” eli yrityksille ja muille tahoille joiden toiminnan myös sanaston osalta on noudatettava virallisia ohjeistuksia.

Kotimaisten kielten keskus

Kotus on opetus-ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on kielenhuolto ja tutkimus. Kotimaisiin kieliin kuuluvat suomen ja ruotsin lisäksi saamen kielet, romanikieli ja viittomakieli.

Suomen kielen perussanakirjan lisäksi Kotus ylläpitää laajoja arkistoja, joihin kuuluvat muun muassa nimiarkisto sekä Suomen murteiden sana-arkisto.

Kotimaisten kielten keskus on aktiivinen myös netissä. Ohjeistusten lisäksi sivustolta löytyy blogi jossa käsitellään mielenkiintoisia sanoja ja kielen ilmiöitä.

Kielikello

Kotus julkaisee kielenhuollon tiedotuslehteä nimeltä Kielikello. Artikkeleissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten virkakielen vaikeutta. Toimitukselle voi esittää kysymyksiä kielestä ja oikeinkirjoituksesta. Kotisivulta löytyy myös kielivoimistelua osio jossa oman sanaston laajuutta voi testata.

Muita sanastoja

Innokkaat kansalaiset ja järjestöt pitävät yllä myös omia sanalistoja ja sanoja ja kieltä käsitteleviä internet-sivustoja. Yksi tunnettu esimerkki on Jaakko Raholan Raholan syötäviä sanoja-hakemisto, jossa on runsaasti ruokasanoja ja niiden etymologiaa.

Digiraamattu on palvelu josta voi maksullisella lisenssillä tilata raamattuun liittyvää kieliaineistoa. Tuotepaketti sisältää yli 100 teosta kuten raamatun käännöksiä, ja Ison Raamatun tietosanakirjan.

Aivan tuoreinta suomea löytyy kuitenkin usein erilaisilta keskustelupalstoilta ja sosiaalisesta mediasta. Esimerkiksi erilaisten pelien synnyttämää sanastoa tai meemien merkityksiä joutuu hieman kaivamaan nettihauilla.

Muun muassa Ylen kaltaiset tiedotusvälineet julkaisevat ajoittain katsauksia nuorison ja alakulttuurien slangiin. Usein nämä ovat kuitenkin vanhentuneita jo julkaisuhetkellä. Varmasti osin tarkoituksella, onhan omalla slangilla keskeinen rooli siinä miten sisäpiiri erotetaan ”taviksista”.