Kategoriat
plussanen

Euroopan Unionin erikoisia kieliä

Euroopan Unionilla on käytössä 25 virallista kieltä. Kolme näistä, englanti, ranska ja saksa ovat erityisasemassa Euroopan komission työkielinä, mutta teoriassa kaikilla virallisilla kielillä on yhtäläinen asema. Euroopan Unionin periaatteisiin kuuluu myös kielellisen monimuotoisuuden suojeleminen.

EU:n, ja itse asiassa koko maailman kielikarttaa hallitsee indoeurooppalainen kieliperhe. Tähän kuuluvat sekä germaaniset, romaaniset että slaavilaiset kielet. Myös isolaattikieli (= ei kielisukulaisia) kreikka sekä Irlannissa puhuttu kelttiläinen kieli iiri ovat indoeurooppalaisia.

Suurimmat ei-indoeurooppalaiset viralliset kielet ovat EU:ssa unkari ja suomi. Nämä ovat toisilleen etäistä sukua, sillä molemmat kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen.

Maltan kieli – Malti

EU:n virallisista kielistä ainoana malta, jota puhutaan samannimisellä saarella, kuuluu seemiläisiin kieliin, joka on on afroaasialaisen kielikunnan yksi haara.

Maltan kieli on kehittynyt arabiasta, jota levisi saarelle Fatimidien kalifaatin valloitusten seurauksena 800-luvun lopulla. Maltan kieltä pidetäänkin joskus arabian murteena. Maltaa kuitenkin kirjoitetaan länsimaisin aakkosin, tosin muutamia meille erikoisia merkkejä on joukossa, kuten yhdistelmä għ.

Maltan asukkaat puhuvat erinomaista englantia, ja historiallisesti myös italiaa. Harva Maltalla vieraileva turisti tai pidempiaikainenkaan asukas perehtyy siis tämän kielen saloihin. Kielinäytettä voi katsoa vaikka tästä Illum.mt-lehden artikkelista jossa mainitaan myös sana suomalaiset – Finlandiżi.

Baski – Euskara

Baski puolestaan ei ole virallinen kieli Euroopan Unionin tasolla, mutta se on merkittävä vähemmistökieli kahdessa EU-maassa, Espanjassa ja Ranskassa.

Baskin alkuperä ja suhde muihin kieliin on yksi kielitieteen suurimpia mysteerejä. Asiasta on kehitelty lukuisia teorioita, sukulaisia on etsitty jopa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kielistä.

Nykyisessä luokituksessa kyseessä on kuitenkin aito isolaatti, eli sukulaiskieliä ei tunneta. Varhaisimmat kirjalliset jäljet ovat varhaiselta keskiajalta, mutta paikannimistöstä on päätelty että baskia puhuttiin huomattavasti laajemmalla alueella kuin nykyisin.

Baskin kielisille sivustoille on verkossa oma pääte .eus. Suurin alueen sanomalehdistä on Berria.

Romanikieli – Rromani ćhib

Romanikieli on indoarjalainen, ei siis indoeurooppalainen kieli, jonka puhujilla ei ole omaa valtiota. Heitä asuu kuitenkin kaikkialla Euroopassa, ja toki myös sen ulkopuolella. Suomen romanikieli on yksi tämän kielen murteista.

Romanikielen murteisiin on eri maissa kertynyt paljon sanastoa valtakielestä, joten eri maissa asuvat romanit eivät välttämättä, ainakaan täydellisesti ymmärrä toistensa puhetta. Osa kielitieteilijöistä luokitteleekin ne kokonaan eri kieliksi.

Nykyisin Suomen romanikieltä pyritään säilyttämän aktiivisesti, sillä kielen katoaminen jopa kokonaan on herättänyt huolta. Vuodesta 1989 alkaen romanikulttuuria ja -kieltä on opetettu peruskouluissa, ja vuodesta 2012 myös sivuaineena Helsingin yliopistossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *